Monien ystävien ja tietysti vanhempien
toiveesta olen päättänyt kokeilla reissublogin pitämistä ja päivitellä tänne
kuulumisia aika-ajoin. Samalla yritän hieman lisätä ihmisten Australia tietämystä, sillä aika usein kun kerroin olevani lähdössä Australiaan tuli ryöppy varoituksia 1. myrkkykäärmeistä, 2. myrkkyhämähäkeistä 3. haista. Eli nämä asiat tuntuivat olevan ainoat asiat jotka tulivat sukulaisten ja kaveriden mieleen kun mainitsin Australian, joten toivottavasti tämän blogin avulla saan välitettyä muunlaista tietoa Australiasta, sen kulttuurista ja kaupungeista. Tällä hetkellä olen Tasmaniassa, Hobartissa ja takana jo monta upeaa kaupunkia ja kokemusta joista pyrin kirjoittamaan seuraavaksi.
Salaa mielessäni toivoin,
että pääsisin karkaamaan suomesta ennen lumen tuloa, kuitenkaan näin en käynyt
vaan pääsin kokemaan vielä kerran ensilumen riemut. Eikä se nyt ollutkaan niin
paha juttu kuin muistin, sillä ei tarvinnut kärsiä kylmyydestä. (Muuten kuin
opiskelija-asunnossa)
Ennen lähtöä minulle oli
tärkeää että pääsin näkemään vielä lähimmät ystävät ja sukulaiset. Vaikka
nykypäivänä yhteydenpito kaukaa käsin onkin helppoa, se ei korvaa aitoa
läsnäoloa ja ajanviettoa yhdessä. Joten vielä ennen lähtöä eri läksiäisten merkeissä halailin ja hyvästelin ystävät ja oli aika heittää rinkka selkään ja ottaa suunta kohti
lentokenttää. Taskussa menolippu sekä Working Holiday viisumi Australiaan.
Laukussa leipää ja piim... Ei vaan matkaan valikoitui ainoastaan
tarpeellisimmat vaatteet ja tarvikkeet. Rinkka 13 kg sekä reppu 8kg. Olin aivan varma että
onnistuisin ylipakkaamaan ja ottamaan asioita ”ihan varmuuden vuoksi”, mutta
ainakaan toistaiseksi ei ole tuntunut siltä.
Vaikka olenkin jo kaukana
kotoa, niin matka on vasta alussa, mielelläni kuulen myös siun ajatuksia ja
kysymyksiä joita kirjoituksista kenties herää.
Tervetuloa mukaan matkalle.
Tiia
